Kun Harjulan koulu päätettiin noin kolme vuotta sitten uudistaa moderniksi koulunkäynnin tilaksi, oli rehtori Tarja Edrylle selvää, millaisien vaatimuksien tulisi täyttyä. Kun kokemusta on myös tilojen muuntelun epäonnistuneista ratkaisuista, voi oikeasti sanoa tietävänsä, milloin tilojen jakaminen on onnistunut.
Oma koululuokka, oma luokanopettaja, oma pulpetti omalla paikalla. Vaan entäs, jos olisi sittenkin jotain muuta?
Perinteiset koulunkäynnin tavat ovat viimeisten vuosien aikana muuttuneet aiempaa vaihtelevimmiksi ja tiloiltaan avoimimmiksi. Sitä on päässyt todistamaan erityisellä tavalla Harjulan koulun rehtori Tarja Edry.
Edry on ollut mukana järvenpääläisen koulun uudistuksessa, joka kolmen vuoden jälkeen on saatu viime kesän aikana valmiiksi. Tilojen muunneltavuus on ollut projektin yksi tärkeimmistä kulmakivistä alusta alkaen. Niitä on päässyt toteuttamaan FP-Tuotteet.
“Uusien tilojen myötä koulun toimintakulttuuri on muuttunut ihan erilaiseksi”, Edry kertoo.
“Tärkeintä on se, että ratkaisut ovat toimivia ja muunneltavuutta oikeasti hyödynnetään arjessa. Olemme nyt muutaman kuukauden olleet uusissa tiloissa ja todenneet, että tilojen jakaminen toimii erittäin hyvin.”
Kun Harjulan koulun uudistuksen raameja alettiin ensimmäistä kertaa miettiä, Edry toi heti esille, että täysin avoimen tilan sijaan helppo ja nopea muunneltavuus oli kaikkein tärkeintä.
“Olen nähnyt niitä tilanjakajia ja väliseiniä, joita on hirveän vaikea käyttää. Silloin vaikkapa koulussa välitunnit kuluvat opettajilla seinien ja ovien kanssa vääntämiseen. Ei niitä silloin edes haluta käyttää ja muunnella”, Edry kertoo.
Edry asetti selkeäksi kriteeriksi, että tilojen jakamisen ratkaisujen täytyy olla niin helppoja, että niitä oikeasti käytetäänkin päivittäin.
“Asetin vaatimukseksi sen, että aikuisen pitää saada kahdeksassa sekunnissa ovea tai seinää muokattua.”
Siten saatiin mahdollistettua uusi tavoite siitä, että oppilailla tai opettajilla ei ole nimettyjä tiloja, vaan henkilökunta voi hetkestä ja tarpeista riippuen vaikuttaa tilojen muotoon nopeastikin.
“Opettajat voivat valita juuri sopivat ratkaisut kaikissa tilanteissa. Joskus oman ryhmän pitää saada lukea hiljaisuudessa ilman häiriötä, joskus taas halutaan varmistaa, että esimerkiksi lauluharjoituksien aikana ei häiritä muita. Tunnin perusteella valitaan tilan koko ja sijainti sen mukaan, millaisia tilanjakajia missäkin on”, Edry sanoo.
Edry tietää, että joillekin koululaisten vanhemmille herää huoli siitä, että oppilailla ei ole tuttua ja turvallista luokkatilaa tai omaa opettajaa.
Hänen mielestään asiasta ei kuitenkaan tarvitse huolehtia. Henkilökunta ja opetustilat tulevat kyllä tutuksi, vaikka jokaisella oppitunnilla ei ollakaan samassa paikassa tai saman opettajan kanssa.
“Keväällä oppilaatkin pääsivät tutustumaan valmistuviin tiloihin. He olivat uudistuksista täysin haltioissaan”, Edry nauraa.
FP-Tuotteet toimitti Harjulan kouluun ääntä eristäviä FP-Phonic-taiteovia, huopapintaisia paljeovia, siirtoseiniä sekä rullaimet keittiön ruuanjakelutilaan. Kaikista kouluun valituista tilanjakajista on tullut juuri sellaista palautetta, kuin Edry toivoikin.
“Eli ei ole tullut palautetta. Sitä kyllä tulisi, jos ratkaisut eivät toimisi.”
Edryn sanoin “kuherruskuukausi” uusien tilanjakajien kanssa alkaa olla ohi, ja koulunkäyntiin on jo muutamassa kuukaudessa löytynyt uudenlainen rytminsä. Hän on aistinut ilmapiirissä täysin uudenlaista motivaatiota ja viihtyvyyttä toimivien tilojen ansiosta.
Harjulan koulun suunnittelu – rakennusarkkitehti Anne-Maria Naapurin, Innovarch Oy
Harjulan koulun akustiikkasuunnittelu – suunnittelupäällikkö Anttoni Kananen, Sitowise
