Lasiset tilanjakoratkaisut testattiin paareilla käyttäjälähtöisiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan uudessa laajennusosassa. 

– Lähdin etsimään lasisia tilanjakoratkaisuja, jotka eivät vaadi lattiaan erillistä kiskoasennusta. Menin FP-Tuotteiden verkkosisivustolle, josta sitten löysin tällaisia lähes puitteettomia, lähinnä toimistoihin suunnattuja tuotteita. Otin yhteyttä FP-Tuotteiden Janne Tuokkolaan ja tiedustelin tuotteiden soveltuvuutta sairaalakäyttöön. Siitä asia alkoi rullaamaan hienosti eteenpäin, kommentoi Siun sote J2-laajennuksen työmaainsinööri Ani Parkkinen Rakennustoimisto K. Tervo Oy:stä.

Muun muassa yhteispäivystyksen valvonta-alueella sekä teho- ja tehovalvonnan alueella suunnittelussa yhtenä ohjaavana tekijänä oli mahdollisimman esteetön näkvvyys potilaspaikoille. Suunnitteluvaiheessa päädyttiin osittain kiinteisiin ja osittain liukuviin lasiseinä ja -oviratkaisuihin.

– Kun nyt näen toteutuksen paikan päällä voin todeta, että löydetyt ratkaisut ovat paremmat kuin osasimme kuvitella. Toteutus tukee käyttäjän tavoitetta ja sillä on varmasti käytössä hoitotyön sujuvuuteen ja turvallisuuteen positiivinen vaikutus, kertoo hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastannut Rami Kolehmainen Raami Arkkitehdit Oy:stä.

J2-laajennuksessa lasin käyttöä toivottiin, koska liian kiinteitä seinäratkaisuja ei haluttu, eikä verhotkaan tilanjakajina tuntuneet oikeilta valinnoilta. Lasiset tilanjakoratkaisut herättivät kuitenkin myös epäilyjä erityisesti kestävyytensä suhteen. Potilasturvallisuutta ei missään oloissa haluttu vaarantaa.

– Teimme asentajien kanssa koeiskuja lasiseiniin. Teimme myös paareilla törmäystestejä. Testit toivat selkeästi lisää turvallisuudentunnetta näitä ratkaisuja kohtaan, sillä niin kestäviä ne ovat. Lisäksi tuotteissa käytetty lasi on turvalasia, joka hajotessaan jää kiinni laminointikalvoon, kertoo hankkeessa suunnittelukoordinaattorina työskentelevä Marko Turunen Siun soten tilapalveluista.

Siun sote J2-laajennuksessa käyttäjänäkökulma on ollut ohjaava tekijä suunnitteluratkaisuja tehtäessä. Käyttäjäpalavereissa on yhdessä suunniteltu ja soviteltu erilaisia näkemyksiä yhteen ja etsitty parasta mahdollista vaihtoehtoa sairaalan käyttäjille ja asiakkaille. Esimerkiksi ovien kokoon on voinut vaikuttaa suunnitteluvaiheessa. Pienillä yksityiskohdilla on suuri merkitys käytännössä.

– Pahimmassa tapauksessa tilaa ei pystytä käyttämään sillä käyttöasteella kuin on suunniteltu. Jos esimerkiksi ovi kääntyy väärään suuntaan, voi se tarkoittaa sitä, että XL-kokoinen sänky ei mahdu tilaan. Tällaisten ongelmien korjaaminen jälkikäteen on raskas prosessi ja aina myös kalliimpaa. Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla olemme pyrkineet löytämään tällaiset haastavat paikat ajoissa. Käyttäjät nämä ratkaisut sitten loppupeleissä kuitenkin hyväksyy ja heitä silmällä pitäen on näihin tuotteisiin päädytty, kuvailee Turunen lopuksi.